Turvaistuintestit

Moni turvaistuimen ostaja on kiinnostunut siitä miten eri istuimet ovat pärjänneet törmäystesteissä. Testejä on hieman erilaisia ja ne testaavat eri asioita. On hyvä ymmärtää tarkemmin mitä testataan ja miksi kun lukee testituloksia.

Hyväksymistestit

Saadakseen E- tai i-Size -hyväksynnän (ja pääsyn siis edes myyntiin Euroopassa), jokainen istuin käy läpi hyväksymistestin. Näistä uusi i-Size on hiukan tiukempi. (Lähde)

ECE R44 04
  • Etutörmäys 50km/h
  • Perätörmäys 30 km/h
  • Roll-over testi (eli kun auto menee ympäri)
  • Näiden lisäksi toki myös muita testejä
  • Testit tehdään hyväksyntää vastaavan painoisella P-nukella
ECE R129 eli i-Size
  • Etutörmäys 55km/h
  • Perätörmäys 30 km/h
  • Sivutörmäystesti
  • Roll-over testi (eli kun auto menee ympäri)
  • Testit tehdään hyväksyntää vastaavan kokoisella (pituus ja paino) Q-nukella. 

Plus-testi

Ruotsi on ollut aina tarkka lasten turvallisesta matkustamisesta autossa ja maassa on tehty paljon myös turvaistuimiin liittyvää tutkimusta. Ruotsissa oli vuodesta 1975 vuoteen 2008 asti olemassa E-hyväksynnän rinnalla myös T-hyväksyntä. Itse asiassa E-hyväksyntä tuli vasta 1983. T-hyväksyntä mittasi erityisesti niskaan kohdistuvia voimia ja täydensi siten E-hyväksyntää, joka ei vieläkään mittaa niskaan kohdistuvia voimia. T-hyväksyntä annettiin vain turvaistuimille, jotka vastasivat Ruotsin vaatimuksiin turvaistuinten turvallisuudesta ja vain T-hyväksyttyjä istuimia sai myydä Ruotsissa. EU:ssa tämä nähtiin kuitenkin kilpailua rajoittavaksi ja T-hyväksyntä jouduttiin lopettamaan 2008 ja vapauttamaan turvaistuinmarkkinat kilpailulle. Ruotsissa tilannetta ei kuitenkaan nähty hyvänä ja niinpä eri tahot (mm. VTI, NTF ja Folksam) kehittivät vuonna 2009 yhdessä uuden Plus-testin auttamaan turvallisen turvaistuimen valinnassa. (Lähde, Lähde2)

Plus-testi keskittyy suojaamaan lapsen kaulaa ja niskaa, koska kaulavammat on yleisin syy lasten kuolemaan autokolarissa ja E-hyväksynnässä ei millään tavalla oteta kantaa niskaan kohdistuviin voimiin. Plus-testit tekee VTI (Statens väg- och transportforskningsinstitut) joka on puolueeton testaaja ja suorittaa myös E-hyväksymistestauksia. Tulokset julkaisee NTF, joka suosittelee pääasiassa vain Plus-testattuja turvaistuimia. Ruotsissa, jossa suositus on matkustaa selkä menosuuntaan vähintään 4–5 -vuotiaaksi, on lasten vammautuminen ja kuolleisuus pienin maailmassa ja lähes hävinnyt kokonaan. 

Plus-testillä testataan vain turvaistuimia eli (0-18kg tai 0/9-25kg istuimia). Testiä ei tehdä kaukaloille tai turvavyöistuimille. Testi on hyväksymistesti, joten istuin joko läpäisee sen tai ei läpäise. Testistä ei siis saa arvosanaa. Tähän mennessä Plus-hyväksynnän on saanut vain joukko selkä menosuuntaan asennettavia turvaistuimia. Valmistajan pitää itse hakea hyväksyntää. 
  • Plus-testissä testataan etutörmäys nopeudella 56,5km/h ja hybin lyhyellä jarrutusmatkalla, joka tekee testistä erittäin vaativan.
  • Korkein niskaan kohdistuva sallittu voima 18kg asti menevillä istuimilla (nukke Q3) on 1220 Newtonia. 25kg asti menevillä (nukke Q6) se on 1640 Newtonia.
  • Raja-arvot on saatu rekonstruoimalla tuhansia oikeita auto-onnettomuuksia.
Alla olevasta kuvasta näkee miten kasvot menosuuntaan istuimet vertautuvat selkä menosuuntaan istuimiin niskaan kohdistuvien voimien osalta. Kuvassa vasemman alareunan pinkit merkit ovat selkä menosuuntaan istuimia. Kaikissa kuormitus alle 1000 Newtonia. Ylempänä olevat siniset merkit ovat kasvot menosuuntaan istuimia, joista kaikki ylittävät sallitun 1220 Newton rajan (keltainen viiva). Suurimmalla osalla ylitys on todella iso. Ylempi vihreällä nuolella merkitty istuin Kiddy Q3 on 18kg asti menevä Kiddyn palkki-istuin (3v lasta vastaavalla nukella). Kiddy Q1 on sama palkki-istuin pienemmällä nukella (1v). Myös palkki-istuimissa niskaan kohdistuvat voimat ovat siis liian suuria ja jopa isompia kuin joillakin viisipistevyökiinnitteisillä istuimilla. 

Lista Plus-hyväksytyistä istuimista löytyy VTIn sivuilta.



Autoliiton julkaisemat turvaistuintestit

Autoliitto julkaisee Suomessa eurooppalaisten auto- ja kuluttajajärjestöjen yhteistyössä toteuttamaa turvaistuintestiä. Törmäystestit toteuttaa ADAC.

Testeissä arvosana koostuu seuraavasti:
  • 50% turvallisuudesta (etutörmäys (65km/h), sivutörmäys (50km/h), istuimen rakenne ja muotoilu)
  • 40% käytön helppous (väärinasentamisen riski, lapsen kiinnittäminen, istuimen asentaminen, istuimen vaihto toiseen autoon / Istuimen säätö lapsen koon mukaan, käyttöohje, istuimen puhdistaminen ja istuimen viimeistely
  • 10% istuinmukavuus
  • 0% kemikaalikuormitus (alentaa arvosanaa vain jos ylittää sallitut rajat)
Turvakaukaloiden ja turvavyöistuinten osalta vertailu eri istuinten välillä on jossain määrin mahdollista kunhan vain muistaa, että vain puolet arvosanasta tulee turvallisuudesta ja muu on käyttömukavuuteen liittyvää. Kannattaa siis aina katsoa tarkemmin mistä arvosana muodostuu. Testiasetelmissa on ollut vuosien myötä muutoksia, joten eri vuosien tulokset eivät välttämättä ole täysin verrattavissa. Testit on tehty uusimmalla VW Golfilla, joten tulokset eivät välttämättä olisi samat jossain toisessa autossa. Tulos riippuu siitäkin miten hyvin istuin saadaan kiinnitettyä juuri kyseiseen autoon. Toiset sopivat paremmin kuin toiset. 

Sen sijaan turvaistuinten kohdalla testitulosten vertailu on aivan mahdotonta. Turvaistuintyyppejä on niin monia erilaisia. Kasvot menosuuntaan (valtaosa), selkä menosuuntaan (suurimpaa osaa ei ole edes testattu), käännettäviä istuimia ja yhdistelmäistuimia. Lisäksi on eri painoluokkia, jolloin testeissä käytetään eri painoluokan nukkeja. Isommalla nukella on vaikeampi saada hyvä tulos kuin pienellä nukella. Lisäksi on epäselvää miten testien mitta-asteikko muodostuu (tätä ei oikeastaan kerrota missään). Kuinka iso ero kahdella erinomaisen etutörmäysarvosanan saaneella istuimella voi olla? Periaatteessa selkä menosuuntaan istuinten pitäisi saada keskimäärin vähintään kolminkertaiset pisteet verrattuna kasvot menosuuntaan istuimiin (jos katsotaan Plus-testien niskaan kohdistuvia voimia). Yhdistelmäistuinten osalta on täysin mahdoton tietää millaisella asennuksella istuin on saanut pisteet (istuin testataan kaikilla asennustavoilla, mutta jokaisen osa-alueen kohdalla valitaan huonoimmat pisteet). 

Onkin huomionarvoista että vaikka kaikki tutkimukset ja suositukset puhuvat selkä menosuuntaan matkustamisen puolesta vähintään 4-vuotiaaksi, niin silti selkä menosuuntaan istuimet menestyvät kokonaisarvosanaa katsoen testeissä huonosti. Tämä johtuu siitä, että vaikka selkä menosuuntaan istuimet pärjäävät erinomaisesti (parhaiten kaikista) etutörmäyksessä, joka on siis yleisin ja suurinta vahinkoa aiheuttava, niin etutörmäyksestä saatava tulos muodostaa vain 20% koko testituloksen arvosanasta. Turvallisuus ylipäänsä vain 50%. Toiset 50% tulee käyttömukavuudesta, joka on selkä menosuuntaan istuimissa huonompi erityisesti pelkästään kasvot menosuuntaan asennettaviin istuimiin verrattuna. Istuimen asennus on monivaiheisempi, istuin vie enemmän tilaa autossa, lapsi mahdollisesti näkee istuimesta huonommin ulos jne. Nämä eivät kuitenkaan suoraan vaikuta turvallisuuteen. Valitettavasti tällaisella pisteytyksellä testivoittajiksi on viime vuosina päätynyt palkki-istuimia. Tämä antaa monelle lukijalle kuvan, että palkki-istuimet olisivat erityisen turvallisia, vaikka tarkastelemalla tuloksia tarkemmin (vain jäsenille), selviäisi että selkä menosuuntaan istuimet pärjäävät paremmin etutörmäyksessä kuten Plus-testikin osoittaa. Lisäksi moni käännettävä istuin saa ansaitsemaansa huonomman arvosanan, sillä vain huonoin testitulos julkaistaan ja se tulee oikeastaan aina kasvot menosuuntaan -asennustavalla. Selkä menosuuntaan käytettynä istuin olisi kuitenkin turvallisempi. Toisaalta palkki-istuimetkaan eivät pääosin saa etutörmäystesteistä sen parempia arvosanoja kuin viisipistevyökiinnitteiset kasvot menosuuntaan istuimet. Eli nämä testit eivät osoita palkki-istuimia myöskään turvallisemmiksi vaihtoehdoiksi viisipistevyökiinnitykselle. 

Jos siis haluat tutustua näiden testien tuloksiin, kannattaa ensin päättää minkä kategorian istuinten tuloksia haluaa tarkastella ja mahdollisesti vertailla. Esimerkiksi 25kg asti menevät vain selkä menosuuntaan istuimet. Tai 18kg asti menevät vain selkä menosuuntaan istuimet. Käännettävien istuimien vertailu on siinä mielessä hankalaa, ettei tulos kerro miten hyvin istuin pärjäisi selkä menosuuntaan asennettuna. Monta hyvää selkä menosuuntaan istuinta ei ole edes testattu eli niistä ei löydy testituloksia lainkaan (esim. Besafe izi Plus tai Axkid Minikid). Lisäksi testiasetelmat ovat muuttuneet vuosien saatossa eikä eri vuosien tulokset ole välttämättä siten vertailukelpoisia. Testitulosten lukemisesta on siis lopulta todennäköisesti hyvin vähän apua turvaistuimen valintaan. 

Testien "järjettömyys" johtuu siitä, että testit on suunniteltu keski-eurooppalaisille kuluttajille. Keski-Euroopassa on hyvin tavallista, että lapsi matkustaa kasvot menosuuntaan 1-vuotiaasta lähtien. Selkä menosuuntaan istuimia ei edes myydä läheskään kaikissa turvaistuimia myyvissä liikkeissä. Keski-Euroopassa arvostetaan myös paljon käyttömukavuutta ja edullisuutta turvallisuuden edelle. Toisinaan kasvot menosuuntaan -istuimia perustellaan myös helpommalla asennettavuudella, jolloin riski väärinasentamiselle on minimoitu. Pohjoismaissa ollaankin turvallisuuden osalta paljon edellä kun suuri osa lapsista matkustaa pitkään selkä menosuuntaan. Uuden i-Size -standardin myötä myös Keski-Euroopassa vaaditaan selkä menosuuntaan matkustamista vähintään 15kk ikään asti. Tämä on selvä parannus heille. 

Folksam turvaistuintesti

Myös ruotsalainen Folksam on tehnyt turvaistuintestejä. Näissä testeissä on otettu huomioon pohjoismaiset suositukset. >> Lisää tietoa testistä ja testiraportti.

Folksamin testiin ei kuulu kolaritestejä vaan istuimia arvioidaan asentamalla ne autoon ja pohjaten tutkittuun tietoon (jota Folksamilta kyllä löytyy). Arvosanaan vaikuttaa mm. miten pitkään istuin menee, matkustussuunta, sivusuojat, lapselle jäävä jalkatila ja selkänojan korkeus. Folksam valitsee testistä testivoittajan ja istuimet, jotka saavat "hyvä valinta" merkin. Lisäksi jokainen saa pisteitä 1-4. 

Testiraportin lukemalla voi saada vinkkejä turvaistuimen valintaan. Testivoittaja ei kuitenkaan välttämättä sovi itselle, joten kannattaa katsoa tuloksia hiukan laajemmin.

Valmistajien omat testit

Tunnetut turvaistuinvalmistajat testaavat istuimiaan monipuolisesti myös itse jo tuotekehitysvaiheessa. Esimerkiksi suomalaisella Klippanilla on oma testirata Vantaalla.